Elementaalinen kehotyyppi: Ilma

Luonnossa Ilma, tai tuuli, liikkuu arvaamattomasti. Se muuttuu nopeasti emmekä varsinaisesti voi ennustaa sen seuraavaa siirtoa. Ilma edustaa kuumuutta ja kosteaa, vetistä tai märkää.
Ilma edustaa meidän henkisiä ja viestinnällisiä toimintoja. Kehossamme isoimmat kommunikaattorit ovat aivomme ja hermostomme sekä vähemmän ymmärretyt energiapisteet; akupuntiopisteet ja chakrat.

Ilma kehotyypit ovat usein pää pilvissä tai uppoutuneena omiin ajatuksiinsa ja heidät pitää houkutella takaisin Maan pinnalle. Ilman luonne on pysähtynyt ja menevä, joten se muuttuu nopeasti kehossa. Tämä voi ilmentyä energiana, joka tulee energiapiikkeinä purskahtaen ja räjähdysmäisesti tai fyysisinä tiloina, jotka heiluvat ääripäiden välillä.
Tässä muutama oletettu vaiva, joita hallitsematon Ilma kehossamme voi aiheuttaa: hermoston häiriöt, yliherkkyys (erityisesti esim. valot, tuoksut kemikaalit ja sähkömagneettiset kentät), yliajatteleminen, ravinteiden puutteet, vajaaravitsemus, anemia, ”aivosumu”, päättämättömyys, ahdistus, astma, huono pintaverenkierto ( = kylmät jalat ja kädet), arvaamaton käyttäytyminen, burnout ja matala verenpaine.

Kuntoilun kannalta tarkasteltuna, Ilmakehot ovat luonnostaan lahjakkaita cardiotreenissä. On suositeltavaa, että Ilmakehot harjoittavat liikuntaa, jossa on paljon spurtteja ja hyppyliikuntaa (plyometric). Ilmakehojen on myös tarpeellista tasapainottaa heidän ruumiinrakennettaan ja tietoisesti lisättävä lihasmassaansa painoharjoittelulla.

Ilmakehoilla on yleensä nopea aineenvaihdunta, mutta ovat usein niin ajatuksiinsa vaipuneita, että yksinkertaisesti unohtavat syödä. Ilmakehoille on tärkeää tehdä päivittäinen aikataulu itsensä punnitsemiselle, säännölliselle aterioinnille sekä maadoitusharjoituksille (nopea aineenvaihdunta ja syömisen unohtelu voivat äkkiä pudottaa painoa liian alhaiseksi). Ilmakehojen on tärkeää syödä ravintorikkaita ruokia, jotka sisältävät paljon kivennäisaineita, sillä kivennäisaineet kiinnittävät Ilmakehon maatasolle.

Ilmakehot saavat usein voimaa uusien asioiden oppimisesta, ystävien kanssa jutustelusta, uuden kirjan lukemisesta, kirjottamisesta, katsomalla taide-elokuvia ja hengitysharjoituksista.

Lyhyesti
Ilma

• Jang
• Ominaisuudet: 
• Kuuma + kostea
• Liikkuu arvaamattomasti ja kaarrellen
• Hallitsee: 
• kehon viestinnällisiä toimintoja; hermostoa ja energiakanavia (akupunktio, chakrat)
• Herkästi altis: 
• hermoston häiriöt, yliherkkyys, yliajatteleminen, ravinteiden puutteet, vajaaravitsemus, anemia, ”aivosumu”, päättämättömyys, ahdistus, astma, huono pintaverenkierto, arvaamaton käyttäytyminen, burnout ja matala verenpaine.
• Liikuntasuositukset: 
• Cardiotreeni, painoharjoittelu, kuntosaliharjoittelu, plyometric
• Ravintosuositukset: 
• säännöllinen ruokailu; ravintorikkaat ja maadoittavat ruuat. 
• Palautuu: 
• uuden oppimisesta, ystävien kassa juttelusta, uuden kirjan lukemisesta, kirjoittamisesta, taide-elokuvien katselusta, hengitysharjoituksista

Susanne: "Henkinen kotini on 1600-luvulla"

Lapsena, kun leikin äitini ystävän tyttärien kanssa prinsessaleikkejä, en olisi koskaan osannut kuvitella, että yli 20 vuotta myöhemmin ajelen haastattelemaan heidän äitiään. Noitaa. Onkin sopivaa, että aloitan nämä modernin noidan henkilökuvat henkilöstä, joka on tuntenut minut elämäni alusta asti.

Käännän autoni pienelle metsätielle, jonka päädyssä on sievä punainen tupa useine piharakennuksineen. Ympäristö on kaunis ja rauhallinen, metsän ympäröimä. Ovella minua tervehtii iloisesti pitkään marjapuuron väriseen mekkoon pukeutunut mustatukkainen nainen. Hän on Susanne; vaimo, äiti, isoäiti ja noita. 

Vierailen ensikertaa hänen kodissaan, joten hän nopeasti esittelee paikat. Ilmapiiri talossa on rento ja seesteinen, täällä ei ole negatiivisuutta lainkaan. Heidän pienen tyttärensä lelut saavat minut hymyilemään, sillä tämä on ihana paikka lapsen kasvaa. Nopean talokierroksen jälkeen Susanne keittää meille kahvit ja istuudumme tuvan pöydän ääreen, napsautan nauhurini päälle ja Susanne aloittaa tarinansa.

Susanne kertoo, että hän löysi polkunsa jo lapsena, noituus näkyi paljon hänen leikeissään ja jo pienestä pitäen, hän oli kiinnostunut aiheesta – huolimatta siitä, että he olivat kristillinen perhe. Hän kertoo, että ensimmäinen todellinen kosketus henkimaailmaan tapahtui kymmenvuotiaana: ”Asuin lapsena mamman ja papan luona, elämä oli seesteistä ja turvallista. Olin kymmenen, kun rakas mammani kuoli. Olin todella suruissani ja oli kova ikävä. Eräs kerta, kun istuin suruissani, tunsin, kuinka minua halattiin. Tuli lämmin ja hyvä olo, samanlainen kuin aina, kun mamma halasi minua. Siinä tuli todella iso energia, enkä enää ollut surullinen”. Susanne sanoo, ettei hän lapsena ymmärtänyt, mistä oli kyse, mutta vanhempana hän tajusi mitä tuolloin oli tapahtunut. ”Se oli eka kosketus henkimaailmaan ja se oli hyvä. Hellä ja rauhoittava, kun tajusin, että siinä oli oma rakas läheinen vieressä lohduttamassa”.
Ajan kuluessa tiedon kerääminen lisääntyi ja netin myötä, siitä tuli melko helppoa. Susanne luki paljon aiheesta netistä, mutta ei koskaan puhunut aiheesta kenellekään. Susannen tiedonjano kasvoi koko ajan lisää ja hän kertoo, että aina kun hänellä oli rauhallinen hetki, hän saattoi tuntejakin tutkia internettiä ja etsiä tietoa.
”Nyt kun muutimme tänne maalle, niin minua on alkanut kiinnostaa yrtit. Olen hakenut paljon kirjallisuutta ja käyttänyt hyväkseni luonnonyrttejä, sellaisia jotka tunnen. Vuorenkilvestä esimerkiksi tein ihoseerumia. Ensikesänä olisi tarkoitus hankkia kuvallinen kirja, missä olisi näistä yrteistä tietoa”. Kerron Susannelle muutaman kirjavinkin, jotka itse olen kokenut hyödylliseksi, hän kiittää hymyillen ja jatkaa juttuaan:
”Nyt on tää noituuden polku on sillä tavalla kehittynyt, että olen hommannut jopa joitain työkaluja, kuten esimerkiksi heiluri. Kaiken kaikkiaan, tiedonjano on koko ajan kova”.

Kysyn Susannelta, että seuraako hän jotain tiettyä uskontoa, aiemmin kun hän mainitsi, että lapsena hänen perheensä oli kristillinen. Susanne kertoo, että hän on eronnut kirkosta ja on pakana. Hän kertoo, että kokee kristinuskon liian dominoivaksi eikä siellä ole tilaa kuin yhdelle jumalalle. Kysyn Susannelta, miten hän kokee jumaluuden ja että kokeeko hän jumalat yhden alkulähteen ilmenemismuotona, vai jotenkin muuten. ”Minulla on useampi jumala, joita kunnioitan: Äiti Maa, Ukko, Ahti… Koen että he kaikki ovat erillisiä persoonia. Koen, että jokainen jumala hallitsee jotain tiettyä osa-aluetta, eikä suinkaan niin, että yksi jumala hallitsisi aivan kaikkea. Jotenkin se on mielestäni mukavampi ajatuksenakin, kun on vapaus valita. En siis koe, että kaikki jumalat ovat lähtöisin yhdestä alkulähteestä, he ovat kaikki omia Itsejään. Joskus, kun luulin olevani wicca, yritin ajatella, että kaikki olisi yhdestä lähteestä, mutta en kokenut sitä omakseni. Tuolloin tunsin myös Hekaten hirveän läheiseksi ja tärkeäksi, mutta nyt polkuni kehittyessä hän on alkanut meneen kauemmaksi ja kauemmaksi ja nämä suomalaiset jumalat tulleet läheisemmäksi”.
Kerron Susannelle omista läheisistä jumaluuksistani ja siitä, kuinka olen heidät kohdannut ja miten he ovat tulleet elämääni. En usein kerro näin henkilökohtaisia asioita muille, mutta Susannelle on helppo puhua. En ole koskaan pitänyt itseäni henkilönä, jolla ”olisi erityisen paljon tietoa”, mutta Susannen aito hämmennys ja toteamus, kuinka paljon tiedänkään, saa minulle erityisen hyvän mielen. On mukava kuulla vilpitöntä tunnustusta omista tiedoistaan.

Kysyessäni Susannelta, onko noituus osa hänen uskonnollista elämää vai pitääkö hän nämä kaksi erillään, hän miettii hetken ja toteaa, ettei osaa oikein sanoa. Tarkennan kysymystäni niin, että kysyn kutsuuko hän jumalia luokseen harjoittaessaan noituutta. Susanne kertoo, että todella harvoin, hän työskentelee itsenäisesti. Suojelustaikoihin hän pyytää jumalien apua. ”Mutta jos esimerkiksi lähetän energiaa, niin työskentelen omissa oloissani, en pyydä siihen ketään mukaan. En suorita isoja rituaaleja, kehänkin luon yksinkertaisesti visualisoimalla sen ympärilleni. En siis juurikaan työskentele jumalien tai elementtien kanssa tai tee rituaaleja. Minun noituus on yksinkertaista”. Susanne jatkaa, että hänen elämäänsä kuuluu myös enkelit. Hän miettii, että onko se hieman ristiriitaista, mutta kerron että monet noidat työskentelevät enkelien kanssa ja että enkelit eivät suinkaan ole kristittyjen yksinoikeus. ”Minulla enkelit tulevat uniin, tosin nyt ei ole hetkeen tullut”. Kun kysyn, millaisia nämä enkelit ovat, Susanne vastaa, että ne ovat sellaisia hyvin kirkkaita olemuksia, joilla ei ole selkeää hahmoa. Kerron, että yksi henkioppaistani on myös tällainen energiahahmo, jolla ei ole selkeää muotoa eikä kasvoja. Susanne miettii hetken ja sanoo, että toki hänen näkemänsä henget voivat olla jotain muutakin, kun enkeleitä. Kerron, että monet kokevat enkelit nimenomaan henkiolentoina, ei uinkaan sellaisina ihmismäisinä siivekkäinä olentoina. Jos Susanne kokee ne enkeleiksi, silloin ne ovat sitä.
”Muistan aikaisemmassa työpaikassani, kun minulla oli kovat kivut tämän TOS-oireyhtymän vuoksi. Kivut vaivasivat kesken työpäivän ja kävi niin kipeää, että meinasin oksentaa kivusta. Pyysin sitten hiljaa mielessäni enkeleitä apuun, koska kivut alkoivat käydä niin suuriksi, etten kohta saisi urakkaa tehtyä. Pyysin mielessäni, että auttakaa minua, viekää kivut pois. Ja kipu hävisi. Se oli mulle jotenkin sellainen todella läheinen kosketus. Enkeleiltä pyysin apua ja apu tuli. Pystyin tekeen työni loppuun”.

Keskustelumme kääntyy magiaan ja sen harjoittamiseen. Susanne kertoo, että harjoittaa paljon arkipäiväistä magiaa; sekoittaa myötäpäivään, heittää suolan olan yli ja muuta pientä. Hän myös esittää usein kiitoksen jumalilleen. Susanne kertoo, että liian suuret seremoniavalmistelut vievät häneltä liikaa energiaa, jonka vuoksi hänen harjoittama magia on yksinkertaista. Hän mainitsee myös, että tuli on hänelle todella tärkeä ja voimaannuttava elementti – hän saa siitä paljon voimaa. Sen vuoksi hän polttaa paljon kynttilöitä. Hän kertoo myös, että nykyään hän osaa nauttia jopa ruuanlaitosta, koska on ottanut arkipäivän magian osaksi sitä: ” Olen seitsemäntoista vuotiaasta asti tehnyt näitä pöperöitä, ennen tuumasin, että eikö tää koskaan lopu. Nykyään, kun olemme saaneet nuorimman lapsemme ja ollaan saatu tavallaan uusi elämä, on positiivisuus kaikessa läsnä”.

Susanne kertoo, että hän ei ole koskaan tuntenut olevansa kotona 1900 tai 2000-luvuilla, että hänen henkinen kotinsa on jossain muualla. ”Mä tunnen kuuluvani tonne 1600-1700-luvulle. Se tunne on ollut nuoresta lähtien. Olen hirveän kiinnostunut ollut kaikesta, mitä silloin tapahtui. Rakastan sen ajan vaatteita, jos olisi mahdollista, niin pukeutuisin sillä tavalla. Olen enemmän kotonani pitkissä mekoissa, koen että ne luovat kosketuksen menneeseen, sinne edelliseen. Jos tää maailma olisi suvaitsevaisempi, niin varmasti pukeutuisin siten, mikä sille ajalle oli tyypillistä”.

Keskustellessamme vaatemieltymyksistä, kysyn Susannelta, että luuleeko hän, että tavallinen kaduntallaaja tunnistaa hänet noidaksi. Susanne naurahtaa ja toteaa että tuskin. Hän sanoo kyllä kantavansa pentagrammia kaulallaan, mutta sekin on nykyään niin yleisessä käytössä, että sen käyttäminen ei välttämättä kerro kantajastaan mitään sen kummempaa. Susanne esittelee pentagrammiaan minulle ja kertoo, kuinka hän joskus kadotti sen. Hän etsi sitä pitkään, kunnes se lopulta löytyi hänen kaulaltaan. Susanne toteaa hymyillen, että koru tiesi kuinka tärkeä se on hänelle, joten se palasi sinne, missä sen kuuluukin olla, hänen kaulalleen.

Kysyessäni Susannen mielipidettä noituuden määritelmästä, hän sanoo toisten uskovan, että noidaksi synnytään ja toisten, että noidaksi tullaan ja kasvetaan. ”Molemmat on totta, mutta mielestäni pitää olla pieni ripaus ihan syntymästä asti ja siihen sitten kasvetaan, totutaan ja opitaan iän myötä hakemalla tietoa ja vaalimalla perinteitä. Noituus on perinteiden vaalimista”.

”Ennen vanhaan naiset olivat aktiivisia, oli parantajia ja sen sellaisia – naisilla oli iso rooli. Parantajat ajatuksena kiehtoo itseänikin, sillä vaikka en itse olekaan varsinaisesti parantaja, niin olen onnistunut siinä muutaman kerran”. Susanne on hetken hiljaa ja jatkaa: ”Läheinen tätini oli todella huonossa kunnossa ja hän meinasi menehtyä leikkauspöydälle. Leikkauksen jälkeen hän oli hengityskoneessa. Olin serkkuni luona, istuin lattialla ja lähetin tädille sairaalapetiin energiaa. Olin niin suruissani, että en saanut energiaa liikkeelle. Serkkuni tuli huoneeseen ja kerron hänelle mikä tädin tilanne on ja että yritin lähettää hänelle energiaa, mutta olen liian surullinen onnistuakseni yksin. Sitten me kokeilimme yhdessä. Serkkuni istuutui lattialle, otimme toisiamme kädestä ja sitten se lähti! Me jotenkin yhdistettiin omat energiamme ja onnistuttiin lähettämään se eteenpäin. Se lähti niin rajusti, että jälkeen päin oli takki ihan tyhjä. Muistan, että siinä tilanteessa mun silmissä vilkkui tätini kuva terveenä ja tätini kuva sairaalapedissä letkuissa. Ne kuvat oli sellaisia väläyksiä, kuin kameralla olisi otettu kuvia. En tiedä menikö energia perille, mutta seuraavana päivänä tätimme pääsi pois hengityskoneesta”.
Susanne sanoo lähettäneensä myös yksin energiaa läheisilleen ja he ovat kertoneet sen tulleen perille. Myös Pahan Silmän poisto on Susannelle tuttua. Hän kertoo yhdestä tapauksesta, jossa hänen tuttavansa ex-mies teki paljon kiusaa Susannen tuttavalle ja kaikki hänen elämässään meni pieleen. Susanne kertoo, että hän pyysi tuttavaltaan tietoa, että mistä on kysymys ja totesi, että hän voisi koettaa auttaa. ”Aloitin meditoimalla tulen äärellä, koska se on mulle todella vahva elementti, otin hänen kuvansa eteeni ja käytin loitsua, toisena yönä toistin saman ja kolmantena yönä mukana oli myös kuva tästä ex-puolisosta. Siitä lähtien tuttavani on saanut olla rauhassa. Hän kirjoitti minulle, että on niin ihmeellistä, kun saa elää rauhassa. Laitoin hänelle myös ohjeet, miten ladata suojaava amuletti turvaksi”.

Susanne kertoo, että hänen mielestään noituuden maine on nykypäivänä parantunut paljon. Totean itsekin hänelle, että ihmiset ovat alkaneet ymmärtämään, ettei maailma ole niin suppea, mitä on kuviteltu. Vanhat perinteet on noussut pinnalle ja niitä jopa vaalitaan, ihmisten kiinnostus perinteisiin ja perinnetaitoihin on kasvanut paljon.
”Ei elämä ole pelkkää kristinuskoa”, Susanne toteaa, ”se on laajalti paljon muutakin. Ihmiset ei ole enää niin ahdasmielisiä, ei tarvitse pelätä tulevansa poltetuksi roviolla noituuden harjoittamisen vuoksi. Ihmiset on pikkuhiljaa alkanut ymmärtää, että noituus on muutakin kuin kyömynokkainen eukko hämmentämässä padassa keitoksiaan tai sielunsa myymistä paholaiselle; se on luonnonkunnioitusta ja perinteiden vaalimista. Hyvään suuntaan on noituuden maine menossa ja toivottavasti hyvä maine vielä kasvaa ja ihmiset osaavat hakea tietoa oikeista paikoista, kuten esimerkiksi noitien ylläpitämistä blogeista”.

Lopettelemme haastattelua, kun aurinko alkaa laskemaan ulkona ja Susannen perheen lukuisat kissat kömpivät päiväuniltaan meidän luoksemme. Kiitän Susannea hyvästä keskustelusta ja lupaan poiketa lähiaikoina kylään uudelleen. Hyvästelen talouden kissat ja koiran ja sanon heipat myös kotiloille terraariossa, halaan Susannea ja hyvillä mielin aloitan kotimatkani.

Elementaalinen kehotyyppi; Tuli

Tuli liikkuu luonnossa vapaasti, se leviää nopeasti tuhoten kaiken tieltään. Joskus tuli on hallinnassamme ja joskus se riehuu vapaana ja villinä. Tuli edustaa aina kuumuutta ja kuivuutta ja se on eniten jangia sisältävä elementti.

Kehossa nämä ominaisuudet hallitsevat elinvoimaa ja vireyttä, kehomme energajärjestelmää, jotka levittävät lämpöä mukaan lukien ruoansulatuksen. Tuli hallitsee myös sydän- ja verisuonijärjestelmää ja lihaksia. Tulen edustama energian tyyppi on altis uupumukselle ja ylikuormitukselle, jonka vuoksi onkin tärkeää ymmärtää mitä Tuli kehossamme edustaa, jotta voimme hillitä tulen edustamaa temperamenttia ja näin estää itseämme ”palamasta loppuun”.

Tuli -tyypit ovat alttiita hyperaktiivisille, ylimääräisille puutostiloille, koska Tuli voi polttaa kehon voimavarat melko nopeasti.  Tässä muutama esimerkki vaivasta, jota hallitsematon Tuli kehossamme aiheuttaa: nestehukka, liiallinen ruokahalu, suuttumus ja ärtyneisyys, kuiva ja kutiava iho, tulehdukset, pakonomainen käyttäytyminen, hyperaktiiviset tilat kuten kilpirauhasen liikatoiminta tai lisämunuaisen liikatoiminta, tai krooninen stressi, akne, sydän- ja verisuonisairaudet, unettomuus, vitamiinien ja mineraalien puutostila, ahdistuneisuus.

Kun Tulta tarkastelee kuntoilun kannalta, Tuli kehotyyppien on suositeltavaa käyttää kovatehoista liikuntaa lääkinnällisenä menetelmänä, joka auttaa vapauttamaan elämän tuomaa painetta.  Runsas hikoilu yleensä auttaa Tuli kehotyyppin omaavaa rauhoittumaan ja rentoutumaan. Tämä on erityisen hyödyllistä erityisesti täydenkuun aikaan, sillä Tulikehot voivat olla silloin erityisen tuottoisia.

Tulikehoilla on tavallisesti vilkas aineenvaihdunta, jonka vuoksi he tarvitsevat suuren määrän proteiinia toimiakseen optimaalisesti. He tarvitsevat säännölliset ruokailuajat ja normaalisti pärjäävät hyvin lihansyöjinä.

Tulikehot usein toipuvat ja saavat voimaa kuntoilusta, matkustamisesta, sosiaalisista tapahtumista, juhlista, musiikista, urheilusta ja teatterista.

Lyhyesti:

Tuli:

• Jang
• Ominaisuudet: kuuma ja kuiva
• Liikkuu ylös ja ulos
• Hallitsee:
• kehon energiajärjestelmää (aineenvaihdunta)
• sydän- ja verisuonijärjestelmä
• Lääketieteellisesti altis: 
• nestehukka, liiallinen ruokahalu, suuttumus, kuiva ja kutiseva iho, tulehdukset, hallitsematon käyttäytyminen, hyperaktiiviset tilat, krooninen stressi, akne, sydän- ja verisuonisairaudet, insomnia, vitamiinien ja mineraalien puutos, ahdistuneisuus 
•  Liikunnalliset edut: 
• vilkas aineenvaihdunta 
• liikunta lääkkeenä 
• hikoilu vapauttaa painetta 
• Ravitsemukselliset tarpeet: 
• runsas proteiini 
• pärjää lihansyöjänä 
• Palautuu:
• kuntoilu, matkustelu, sosiaaliset tapahtumat, musiikki, festivaalit, urheilu ja teatteri

Terveyteen vaikuttava astrologia: kehomagia ja elementaalinen kehotyyppi

Kehomagialla (engl. Body Magic) tarkoitetaan rituaaleja ja harjoituksia, jotka juurruttavat noidan heidän pyhimpään ja voimakkaimpaan työkaluunsa: Kehoon. Kehomagia pitää kehon energiavirran mahdollisimman jatkuvana jokapäiväisessä elämässämme, tehden elämästä aavistuksen maagisempaa, nautittavampaa ja vireämpää.
Hyvinvointi on jokaiselle yksilöllistä; asia mikä saa sinut voimaan hyvin, ei välttämättä toimi minulla samoin. Jokainen matka kohti hyvinvointia näyttää erilaiselta. Vain sinä voit vastat kysymykseen ”voinko minä hyvin”. Hyvinvointi ei silti välttämättä tarkoita sairauden puuttumista; sinun ei tarvitse olla täysin terve voidaksesi hyvin.
Hyvinvointi on sujuvuutta; kehomme energiavirran toimivuutta. Huonosti voiminen saa energiavirran virtaamaan huonosti tai täysin pysähdyksiin. Se, ilmeneekö tämä energiavirran toimimattomuus tavanomaisena sairautena, riippuu monesta eri tekijästä.
Hyvinvointi voi tarkoittaa sitä, että on sekä sisäisesti ja ulkoisesti tasapainossa, tietoista yhteyttä Sieluun, Kehoon, luontoon, muihin olentoihin sekä Universaaliin energiaan (jumaliin). Hyvinvointi ilmenee ennen kaikkea rakkautena itseä, ympäristöä ja muita kohtaan.

Koska hyvinvointi on energiavirran toimivuutta ja läsnäoloa, on voimakas magia hyvinvoivan noidan tunnusmerkkejä. Hyvinvoiva noita onnistuu käyttämään tätä energiavirtaa onnistuneesti, koska hän on vahvasti kytköksissä Kehoonsa, joka on vahvin työkalumme.

Jos noita on kytkemätön, maadoittumaton, voi hänellä olla paljon ongelmia maallisella tasolla – vaikka heidän magia olisikin voimakasta. Tämä voi ilmetä fyysisenä, henkisenä tai tunneperäisenä kärsimyksenä. Tai maagiset tavoitteet ja teot epäonnistuvat tai niillä voi olla omituisia, epäterveitä seurauksia.

Hyvinvoiva noita välttää ylilyöntejä yhdistämällä arkisen ja maagisen. He kykenevät käyttämään spirituaalisia ja intuitiivisia kykyjään pitäen jalat vahvasti Maan päällä. Hän on kahden hyvin erilaisen energian pyhä omistaja ja yhdistäjä: maagisen ja maallisen arkipäivän. Ja heidän kehonsa on näiden kahden energian kohtaamispaikka. Hän osaa yhdistää nämä kaksi energiaa niin, että hän kykenee muuttamaan asiat, joita pitävät arkisena ja jopa tylsinä, maagisiksi rituaaleiksi.

Kehomagian kuusi periaatetta

Hyvinvoivalla noidalla on päivittäisiä, tai ainakin viikoittaisia, maagisia harjoituksia. Kehomagia on kourallinen rituaaleja ja järjestelmiä, joka pitää noidan voimallisena ja pyhänä – hyvinvoivana. Nämä rituaalit ja harjoitukset pitävät energiavirran niin jatkuvana, kuin on mahdollista tehden päivittäisestä elämästä maagisempaa, nautittavampaa ja terveempää.

1) Värähtely on todellisuutta
Tämä tunnetaan myös vastaavuuksien lakina: Niin ylhäällä kuin alhaalla; niin alhaalla kuin ylhäällä. Kehomagia hyväksyy luonnostaan sen käsitteen, että se mitä tapahtuu ylhäällä, heijastuu takaisin ja antaa meille informaatiota mitä täällä alhaalla tapahtuu. Se ei tarkoita, että planeetat saavat meidät tekemään tiettyjä asioita, vaan ne heijastavat peilin lailla energiansa, joka milloinkin virtaa – ja tämä energia vaikuttaa meihin eri tavoin.

2) Kosmos ei ole arvaamaton
Kehomagia käyttää kosmista ja maallista kiertokulkua tasapainon ja kehon hyvinvoinnin tavoitteluun. Fysiologisesti Keho on melko nirso – se haluaa asioiden olevan juuri oikein. Kun toimii kosmisen ja maallisen kiertokulun kanssa, se ei vain vaikuta arkiseen elämäämme maagisesti, vaan se myös kertoo kehollemme solutasolla, että se on turvassa.

3) Sinä itse olet oma auktoriteettisi
Kehomagia ei vaadi guruja tai opettajia. Voit hyödyntää oppimiasi asioita ja soveltaa niitä omiin tuntemuksiisi ja tietoihisi. Muista olla riippumaton ja muista, että sinulla on valinnanvaraa. Kiertokulun ei tarvitse sanella sinulle ohjeita, joita orjallisesti seuraat.
Kyllä, keho, joka heijastaa kaiken mitä ylhäällä tapahtuu, on yhtenäinen; mutta keholla (sinulla) on myös ”ylivalta”. Voit heijastaa näitä energioita elämääsi tai olla heijastamatta.

4) Arkipäiväinen on maagista
Sitoudu tähän ja tee siitä sellaista. Kehomagian todellinen tarkoitus on pitää noita voimakkaasti maadoitettuna, kun hän ilmentää elämäänsä maallista ja eteeristä energiaa samanaikaisesti. Kehomagialla vältetään ääripäitä ja ylilyöntejä.

5) Kuu on Virtauksen Valtiatar
Kehomagia on ajatettu Kuun mukaan. Terveyteen vaikuttavassa astrologiassa Kuu edustaa sitä, miten energia liikkuu kehossamme. Virtaako energia nopeasti, uneliaasti, liian nopeasti, liian hitaasti tai epävakaasti? Kuun asento ja -merkki, kuten myös henkilökohtainen kuumerkkisi vaikuttavat paljon tähän.
Kuu on myös kosminen ajannäyttäjä, kun se kulkee taivaalla joka kuukausi, ja se voi käynnistää erilaisia oireita. Näistä kerron tulevissa postauksissa.

6) Elementit haluavat auttaa sinua
Noituudessa usein työskennellään neljän elementin kanssa (Maa, Ilma, Vesi ja Tuli). Pyydämme niiltä ohjausta ja kunnioitamme niitä. On myös tärkeää ymmärtää, että jokainen elementti löytyy myös meistä itsestämme, siten voimme työskennellä niiden kanssa myös sisäisesti. Kehomagia on näiden neljän elementin käsittelyä Kehon tasapainon saavuttamiseen.

Elementaalinen kehotyyppi

Elementaalinen kehontyyppi, ns. astrologinen kehonrakenne on jokaisella uniikki, jonka vuoksi kehon hyvinvointi on myös jokaisella omanlaisensa – se mikä saa minut ja minun kehoni voimaan hyvin, ei välttämättä vaikuta sinun kehoosi samoin.  

Elementaali kehotyyppi ei tarkoita persoonallisuuttasi, kulttuurista vaikutustasi tai Aurinkomerkkiä. Voisi sanoa, että se tarkoittaa aitoa olemustasi, perustaa kaiken elämäsi metelin alla. Sinä olet syntynyt tiettyyn elementaaliin kehotyyppiin ja se pysyy kanssasi läpi elämän. Se on sinun mielenlaatusi, eläinkehosi, sinun vaistomaiset sekä alkukantaiset reaktiot – sellaiset, jotka sijaitsevat ajatusten, järjen ja ajan ulkopuolella. Se on sielusi hedelmällinen maa, josta kaikki, mikä tekee sinusta Sinut, kumpuaa.

Yksi elämämme resonoivimmista hetkistä on, kun synnymme. Kun otat ensi henkäyksesi, sinä ruumiillistut tietyn elementaalisen seoksen alle. Kuu, tähdet, Aurinko ja kaikki planeetat olivat tietyssä asennossa ja paikassa taivaalla syntyessäsi, aivan kuten ne ovat tälläkin hetkellä. Astrologiset merkit ja planeettojen sijainnit tekevät jokaisen ihmisen syntymäkartasta uniikin ja tämän syntymäkartan perusteella koostuu jokaisen ihmisen elementaalinen keho.

Noita joka on syntynyt Tuli -elementin hallitseman taivaan alla, voi tuntea olonsa hyvinvoivaksi hyvin erilaisissa olosuhteissa, kuin noita, joka on syntynyt Vesi -elementin hallitessa taivaita. Ei silti ole olemassa hyvää tai huonoa elementaalikehoa – toinen elementti ei ole toista parempi eikä toinen ole toista elementtiä "noitamaisempi". Ne ovat kaikki voimakkaita ja ainutlaatuisesti lahjakkaita. Kaikkia neljää tarvitaan, jotta elämä on tasapainossa. 

Elementaalikehon tunteminen ja ymmärtäminen palvelee sinua läpi koko elämäsi. Se kertoo sinulle kehosi vahvuuksista ja haasteista, omituisuuksista, mille sairauksille kehosi on altis, kuin myös siitä, mitkä parannusmetodit, liikunta ja ruokavalio auttavat sinua voimaan hyvin ja milloin. Kaikki tämä on kehomagian kulmakivenä.  

Erilaisia elementaalikehotyyppejä on neljä: Tuli, Vesi, Maa ja Ilma. On harvinaista, että ketään on vain yhtä elementtiä, mutta sekin on mahdollista. On myös harvinaista, että jollain on täydellisesti tasapainoinen elementaalikeho. Meillä tavallisesti on tietynlainen sekoitus kaikkia elementtejä, joista yksi tai kaksi edustaa eniten. Elementaalikeho, joka koostuu kahden elementin sekoituksesta, on hyvin tavallista. Esimerkiksi minä olen Ilma-Vesi. 

Käyn läpi kaikki neljä elementaalikehotyyppiä ja saatan jopa julkaista tavan, jolla oma kehotyyppi selvitetään syntymäkartasta. 

Aloitan eniten jangia sisältävästä elementistä ja päätän eniten jiniä sisältävän elementtiin. Siten on helpoin ymmärtää, miten elementit toimivat kehossa, jos ajattelet miten ne toimivat luonnossa. Jokaisesta elementistä tulee oma postauksensa, jotta yksi postaus ei venyisi kilometrin pituiseksi. 

Muistuttelen kyselystä, johon vastaamalla voi voittaa itselleen Noidan riimut. Tämän kuun lopussa suoritan arvonnan.

Modernin noidan henkilökuva

Mistä tietää, että kevät alkaa vihdoin saapumaan? Siitä, että oman kehoni energiat alkavat virtaamaan paljon nopeammin ja ikään kuin herään pimeän vuodenajan horroksesta. Siinä missä pimeä vuodenaika on aikaa, jolloin vetäydyn itseeni, teen varjotyöskentelyä, kohtaan varjojani ja olen todella introvertti, on kevät se aika vuodesta, kun saan paljon aikaiseksi, ajatus virtaa puhtaammin, annan itsestäni enemmän muille – nousen varjoista valoa kohti. Kun Äiti Maa nukkuu, nukun minäkin. Pääni on täynnä sekä mahtavia kirjoitusideoita kuin myös ideoita, mitä käsitöitä ja luovia töitä tulen tekemään kevään ja kesän aikana. Viime vuonnakin minulla oli hyvä idea, mitä tuli blogipostauksiin, mutta ne eivät kaikki toteutuneet. Katsotaan miten tänä vuonna käy, nyt ei ainakaan energiaa vie loppuraskaus tai vastasyntynyt. ;)

Tämän kevään aikana tulen tekemään kuusi henkilökuvaa; modernin noidan henkilökuvaa. Modernilla noidalla tässä kohtaa tarkoitan nyky-yhteiskunnan noitaa ja käytän sanaa moderni noita, vaikka henkilö olisikin ns. perinnenoita. Minä tulen kevään aikana haastattelemaan viittä mahtavaa noitanaista ja esittelen heidät teille. Syy tällaisen tekemiseen on siinä, että koitan saada murrettua sitä mielikuvaa, mikä monelle tulee, kun puhutaan noidista tai noituudesta. Vaikka noituuden maine on ehkä hieman parempi, mitä se oli vielä kymmenen vuotta sitten, on monilla vielä ennakkoluuloja. 

Usein mietin, että mikä ihmisille, jotka eivät juuri noituudesta tiedä mitään, tulee mieleen sanasta ”noita”. Ajattelevatko he vihreäkasvoista, koukkunokkaista, suippokärkiseen hattuun sonnustautunutta ilkeää naista? Vai kenties vanhaa, syylänenäistä eukkoa, joka keittelee valtavassa padassaan liskonsilmäsoppaa? Vai kenties ajattelevatko he naista, joka on ”myynyt sielunsa paholaiselle”? Uskon, että monelle tulee sanasta mieleen pahuus, ”musta magia” ja demonit. Millainen on moderni noita? Ovatko he kaikki samanlaisia? Miten moderni noita asuu? Mitä hän tekee? Miten hän elää arkeaan? Näyttääkö hän noidalle tai sellaiselta, jolta kuvittelemme noidan näyttävän? Miten hän itse määrittelee noituuden? Entä millaisena hän kokee noituuden maineen nyky-yhteiskunnassa? Millaista magiaa hän harjoittaa? Millainen jumalsuhde hänellä on vai onko sitä lainkaan? Eroaako hän loppupeleissä tavallisesta kaduntallaajasta juuri mitenkään? Näihin kysymyksiin tulee kevään aikana vastaamaan viisi eri noitanaista enkä malta odottaa, että pääsen esittelemään heidät teille. Aloitan henkilökuvat julkaisemalla kirjoituksen itsestäni, oman henkilökuvani – koska on varsin mukava puhua vähän myös itsestään. ;)

”Kuka sinä olet? Kysymys jonka kuulet elämäsi aikana monen monta kertaa. Vastaanko kertomalla ikäni? Tai nimeni? Vai kerronko mistä olen kotoisin? Normaalisti ehkä vastaisin noin, vaikka minulta ei ikää, nimeä tai asuinpaikkaa kysyttykään. Kysyjä halusi tietää kuka minä olen.
Kuka minä olen? Minä olen äiti, vaimo, lapsi, rakastaja ja kumppani. Minä olen hyvä ystävä ja pelottava vihollinen. Minä olen parantaja, taiteilija, kuuntelija ja kertoja. Minä olen näkijä ja villinainen. Minä olen lempeä tuulenvire, joka muuttuu myrskyksi sekunnissa. Olen tasapainossa ja epätasapainossa. Olen vakaa kuin paikallaan seisova puu, olen myös vapaasti tuulen mukana kieppuva lehti. Olen hyvä ja olen paha. Olen onnistuja ja epäonnistuja ja jälleen onnistuja. Olen itsepäinen, mutta nöyrä. Olen sekä tuhoava liekki, että parantava ja viilentävä vesi. Olen lempeä maa ja viisas ilma. 

Olen Noita. Olen noita, joka kuiskaa toiveensa tuulille, noita, joka parantaa itsensä upottamalla varpaansa multaan. Olen noita, joka antaa mielensä matkustaa vapaana. Olen noita, joka kuulee Heidät, joita moni muu ei kuule. Olen noita, joka elää ja antaa toisten elää. Olen noita, joka hyväksyy jokaisen, mutta puolustaa tarpeen vaatiessa omaa ja omiaan. Olen noita, joka kunnioittaa vanhoja jumalia – kunnioittaa, ei palvo. Olen noita, joka raivoaa ihmisen tyhmyydelle ja itkee luonnon kauneutta.Olen noita, joka nöyrtyy Äiti Maan voimien jyllätessä. Olen noita, joka kumartaa jokaiseen ilmansuuntaan kiittäen elementtejä. Olen noita, joka kurkottaa taivaisiin tervehtiäkseen jumalaansa. Olen noita joka syleilee maata rakastaen jumalatartaan. Olen papitar, joka pimeyden turvin suorittaa riittinsä ja tanssii jumaliensa kanssa. Olen kaikkea tätä. Minä Olen.”

Pst, vastaathan kyselyyn ja voita itsellesi Noidan Riimut.

Onko blogimaailma kuollut?

Vuonna 2012 kun aloitin bloggauksen, oli bloggaus Se Juttu. Blogeja oli paljon ja uusia syntyi kuin sieniä sateella. Viimeisen kolmen vuoden aikana blogit ovat hiljentyneet. Moni minunkin mieliblogini on vuosien aikana harventanut julkaisutahtiaan ja/tai lopulta hiljentynyt kokonaan, osa on jopa kadonnut kokonaan blogimaailmasta. Ennen blogiyhteisö oli tiivis pieni maailmansa, jonka kautta saattoi luoda jopa uusia ystävyyssuhteita.
En itsekään kauhean aktiivinen ole, mutta blogiani en tule silti hautaamaan pitkään aikaan, jos ikinä. Nautin kirjoittamisesta ja asioiden jakamisesta ja blogini on yksi keino ilmaista itseäni ja ah, niin mahtavia mielipiteitäni. 

Aloitin bloggauksen Myrikan Luutakomero -blogilla, sinne kertyi melko nopeasti aktiivinen lukijakunta. Sain paljon kommentteja, joka kertoi, että lukijat olivat yhä siellä. Kun blogin osoite eka kerran muuttui, lukijat seurasivat. Sateen Laulu keräsi aluksi paljon kommentteja ja palautetta lukijoilta, mutta sitten kommenttiosio hiljeni. Kävijälaskurit yhä kertoivat, että sivuillani käytiin, mutta lukijat eivät enää jättäneet jälkeensä kommenttia tai klikannut mielipideboxia.
Kukaan ei bloggaa kommenttien takia, mutta jokainen bloggaaja arvostaa, jos lukija jättää mielipiteensä tekstistä, sillä sen avulla on helpompi kirjoittaa lukijaa kiinnostavista asioista. Vaikka sanotaan, että ”kirjoitan itseäni varten”, niin kyllä ne lukijat silti tekevät bloggauksen mielekkääksi, muuten tulee sellainen olo, että juttelisi itsekseen.

Kun aloitin bloggauksen, ei tubettaminen ollut vielä ihan niin kova juttu, kun se on nykyään. Mietinkin, että onko tubettaminen vaikuttanut blogimaailman hiljentymiseen? Itse olen TODELLA pihalla YouTube -kulttuurista, enkä seuraa kuin muutamaa tubettajaa. Tubeilmiöt on minulle täysin vieraita. On välillä omituista avata telkkari ja katsoa viihdeohjelmia, joissa vieraina on kaikkien tuntemia henkilöitä, joista en ole eläissäni kuullutkaan – kuuluisia YouTubettajia.
Instagram on myös varmasti vienyt bloggaajia pois varsinaisesta bloggaamisesta. Insta on helppo kanava jakaa juttuja ja kuvia, olenkin huomannut että moni bloggaaja on todella aktiivinen Instassa, mutta blogi on hiljentynyt. Ehkä bloggaaminenkin vielä joskus nostaa suosiotaan. Tärkein tekijähän siinä on, että lukijat edelleen jaksavat lukea blogeja ja palaavat takaisin suosikkiblogiensa ääreen. 😉

Ajattelinkin nyt kysyä teiltä lukijoilta, että onko blogien aikakausi tosiaan loppunut? Onko muut somekanavat korvannut ennen niin aktiivisen blogimaailman? Kyselyyn vastanneiden kesken arvon itsevalmistamani Noidan Riimut (joko kahdeksan riimun setin tai kolmentoista riimun setin, riippuen kumman haluat, kerron näistä riimuista tulevassa postauksessa) sekä pienen ohjevihkosen riimujen käytöstä.

Tässä kysymyksiä, joihin voit vastata (muistathan jättää sähköpostiosoitteesi tai vaikka Instanimesi, jos osallistut arvontaan):

1: Luetko vielä blogeja säännöllisesti? Minkä tyylisiä blogeja? Jätätkö jälkeesi kommentin?
2. Seuraatko jotain muuta somekanavaa enemmän, kuin blogimaailmaa?
3. Millaisia aiheita/blogeja yleensä tykkäät lukea eniten?
4. Onko sinulla postaustoivetta/jotain mistä haluaisit lukea Joutomaassa?
5. Onko tärkeää, että bloggaaja on aktiivinen myös muissa somekanavissa?

Hyvästi vanha vuosi!

Vuosi 2017… Moni on maininnut, että mennyt vuosi on ollut raskas ja kaikinpuolin kurja. Itselle vuosi ei ollut sen huonompi kuin muutkaan. Paljon hyvää tapahtui, tärkeimpänä Ukon syntymä. Syksyn tullen tosin kiinnitin huomion siihen, että olen ollut kuluneena vuonna normaalia enemmän sisäänpäinkääntynyt. Normaalisti vetäydyn itseeni vasta syksyn tullen, mutta kulunut vuosi meni lähes kokonaan niin, etten juuri antanut itsestäni mitään ulospäin.
Pimeä vuodenaika on itselle sellaista aikaa, kun vetäydyn itseeni, enkä juuri anna itsestäni mitään kenellekään. Olenkin tämän ajan käyttänyt itsetutkiskeluun ja miettinyt paljon varjojani ja olen syksyn ja talven aikana oppinut itsestäni paljon. En sano, että olisin varsinaista varjotyöskentelyä tehnyt, vaikka sille todellakin olisi tarvetta. Olen tullut paljon tietoisemmaksi varjoistani ja teenkin nyt työtä sen kanssa, että opin hyväksymään ne. Se, mitä varjoja vielä syvemmällä Itsessäni piilee, en ole vielä tiedostanut.

Olen vuosia koittanut kieltää tämän puolen itsessäni, koittanut muuttaa itseäni ja kieltää sen tosiasian, etten ole koskaan ollut, enkä tule koskaan olemaan, ”valoa ja rakkautta” -tyyppi. Päätavoitteeni onkin tälle vuodelle, että saatan nämä varjoni tasapainoon ”valoni” kanssa, enkä enää kiellä näitä puolia itsessäni – enkä sen puoleen peittelekään.
Vuosi oli siis itsetutkiskelun kannalta todella onnistunut, sillä tunnen itseni paljon paremmin, kuin vuosi sitten – ja toivottavasti vuoden päästä tunnen vieläkin paremmin. 

Vuosi 2017 oli senkin puolesta onnistunut, että lopetin itseni morkkaamisen. Aluksi sain kiinnittää paljonkin huomiota siihen, etten missään vaiheessa, varsinkaan lasten kuullen, puhu rumasti itsestäni tai muista, mutta ajan kuluessa tästä tuli itsestäänselvyys; itsestä tai muista ei puhuta rumasti. En halua, että meidän lapset kasvavat kuvitellen, että on hyväksyttävää arvostella ja mollata itseään tai muita. Varsin surulliseksi tekeekin se fakta, että kaikilla vanhemmilla ei ole tuollaista ajattelumallia. On järkyttvää, että monet vanhemmat haukkuvat muita lasten kuullen! Tai mollaavat jotain tiettyä ihmisryhmää antaen ymmärtää, että tietynlainen ihminen on jollain tapaa huonompi kuin toinen. Sillälailla niitä kiusaajia kasvatetaan…
Aion siis tänäkin vuonna edistää kehopositiivisuutta ja olla mollaamatta ketään tai mitään – itseni mukaan lukien.

Vuosi sitten kirjoitin myös negatiivisuudesta eroon pääsemisestä ja siitä, että helpointa on pitää etäisyyttä negatiivisiin ihmisiin. Kyllä, se on helpointa, mutta on hyvä myös muistaa katsoa peiliin; itse nimittäin olen tiedostanut, että suurin osa negatiivisuudesta elämässäni on minusta itsestä lähtöisin. Minusta ja minun käytöksestä. Tänä vuonna aionkin kiinnittää huomiota enemmän omiin asenteisiini, enkä syyttää muita negatiivisuudesta. Itselleni myönnän oman negatiivisuuteni, mutta pitää vielä työstää sitä, että uskallan ja pystyn selittää ihmisille, joihin en kuluneena vuonna pitänyt yhteyttä, mistä syystä näin toimin. Vaikka teinkin paljon päätöksiä raskaushormoneissa, ei se ole silti syy käyttäytyä muita kohtaan huonosti.

Tutustuin viime vuonna myös ihmiseen, jonka kanssa pääsi heti samalle taajuudelle ja vaikka emme olekaan tunteneet kauaa, uskallan kutsua häntä ystäväkseni. Minulla on muutama ystävä, joiden kanssa päivittäin pidetään yhteyttä sosiaalisen median kautta ja tänä vuonna otankin tavoitteeksi tavata heidät kaikki kasvotusten useammin kuin kerran ja samalla opetella pitämään paremmin yhteyttä myös vanhoihin ystäviin.

Tulevana vuonna on tiedossa paljon asioita, joita odottaa. Ukko täyttää kohta vuoden, Ronja kolme, kesälle on suunniteltu paljon kivoja pieniä juttuja perheen kesken, olen suunnitellut paljon mielenkiintoisia kuvausteemoja ja päässäni pyörii myös muutama kirjoitusidea, josta ehkä joskus kehkeytyy novelli tai pari... Keväällä aloitamme kivan projektin, kun valmistamme autenttisen viikinkiteltan ja pääsemme yöpymään siellä useamman yön elokuussa Keskiaikafestivaaleilla. Tulkoon siis vuodesta 2018 vähintään yhtä hyvä, kun viime vuodesta.

Hyvää vuotta 2018 kaikille!